Paljon on tapahtunut lyhyessä ajassa: koulu akatemialla loppui, läpäisin autokoulun (ekalla kerralla!!, can't really believe it), muutin vanhemmilleni ja sieltä J:lle. Kävin Turussa pääsykokeissa, mogasin ja yritin uudestaan, sekoitin numerot Suomen itsenäistymisvuodesta ja unohdin jokaisen jääkiekkopelaajan nimen. Haahuilin pitkin Turun katuja yksin, kiersin kipputoreja ja söin nuudelia joen rannassa.
Kaiken kaikkiaan olo on mielettömän hyvä<3 Tuntuu jotenkin itsevarmemmalta. Voin puhua vieraille ihmisille avoimemmin, voin kysyä tietä kun olen eksyksissä ja olla tuntematta itseäni tyhmäksi. Pystyn olemaan yksin enkä tunne takaraivossani enää ihmisten polttavia ja tuomitsevia katseita. Ja minulla on opiskelupaikka.
Vaikka olisin halunnut niin mielettömän kovasti päästä Turkuun opiskelemaan, en usko että se onnistuu tänä vuonna. 105 hakijasta sisään valitaan vain 30 ja epäilen, että 70 ihmistä tietäisi vielä vähemmän politiikasta tai urheilusta kuin minä. Noh, ihmeitä saattaa tapahtua. Niin kävi jo kerran tänä keväänä, audiovisuaalisen viestinnän media-assistentin koulutuksen pääsykokeiden kanssa. Sekosin päivistä ja luulin missanneeni koko hässäkän, mutta kuinkas kävikään. Onnekseni pääsykokeet oli siirretty parilla päivällä ja nyt syksyllä onkin samaisessa paikassa opiskelupaikka tiedossa. Eli minusta tulee amis. Jee. Mutta onpahan kahden vuoden päästä ainakin ammatti(: Tiedossa on siis muutto Helsinkiin, mutta saa nähdä vielä minne. Onko kyseessä oma asunto vai onnistunko löytämään itselleni jostakin kiven kolosta kämppiksen. Nähdään ensijaksossa.
Hyviin uutisiin mahtuu myös hieman huonoakin. Tietokoneeni päätti nimittäin lopettaa viha-rakkaus suhteemme antamatta mitään ennakkovaroitusta. Edellisenä päivänä toimi ihan hyvin ja seuraavana päivänä vain pop eikä enää auennut. Vaikka valjastin apujoukoikseni isäni, veljeni ja J:n, oli vastaus aina sama: Ei aukea, vie huoltoon. Diagnoosina olikin sitten että kovalevy on mennyt hajalle. Heihei kaikki kuvat ja viimevuoden aikana kirjoitetut tekstit! Olkaa minua viisaampia ja ottakaa itsellenne varmuudeksi kopiot kaikista tiedostoistanne jonnekin muistitikulle tai ulkoiselle kovalevylle. Suosittelen!
Mutta Frendit- sarjan asenteella mennään: mikään ei masenna, sillä ympärilläni on ihania ihmisiä, ja kesä!
Taidankin tästä käydä keittämässä kupillisen kahvia ja juoda sen terassilla linnunlaulun säestyksellä.
Leppoisia kesäpäiviä!(:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti