need you more than I can take

Nyt on kyllä tainnut iskeä jokin talviväsymys.. Aamulla jo sängystä ylös pääseminen ja pukeminen tuntuu ylivoimaisen raskaalta koulutehtävistä ja autokoulusta puhumattakaan.. Mieli on ihan virkeä, mutta kroppa ei jaksaisi kulkea mukana. Nytkö siis pitäisi kaivaa ne kuuluisat D-vitamiinit esiin ja pistellä pilleriä poskeen? Kenties niin olisi parempi.

luminen Kauniainen

Matkan jälkeen on ehtinyt tapahtua taas vaikka mitä! Kouluhommia kaadettiin röykkiöittäin niskaan ja deadlinet laitettiin seurailemaan kuin mitkäkin velanperijät. Aikaa, kuin ei myöskään intoa, ole oikein ollut kirjoitella tänne. Kaikki Thaimaa kuvat odottavat karsituksi tulemista ja ostokset paikkaansa kaapista. Autokoulussa ravaan neljä kertaa viikossa, istun mukamas kuuntelemassa teoriaa kun oikeasti kuristan mielessäni takarivin pulisevat pissalissut mitä erilaisin keinoin. Ajotunnilla stögäilen kaikkiin mahdollisiin liikennevaloihin ja vikisen hermoni pilalle ajo-opettajan huutaessa. Se näyttää terrieriltä, ei sitä voi ottaa tosissaan.

J:n kanssa ei nähdä kauhean usein ja se ärsyttää. Kuitenkin yritetään päästä edes nukkumaan vierekkäin edes pari kertaa viikossa. J on ihana kun se kestää mun mielialavaihdoksia.

Kevät tarkoittaa monia asioita. Kevät tarkoittaa koulun loppumista, muuttoa pois Akatemialta, uuteen koulutukseen hakeutumista, kesätyöpaikan etsimistä. Ja miljoonittain torjutuksi tulemista. Pahimpia ovat ne työnantajat, jotka eivät vastaa hakemuksiin yhtään mitään ja hakija jää sormi suussa miettimään että menikö se hakemus koskaan perille vai ei? Olinko vain oikeasti niin paska ettei kukaan halunnut palkata minua?

Koulutus. Mikään ei kiinnosta, ja jos joku vähän kiinnostaa niin vanhemmat teilaavat sen koska se ei heidän mielestään ole tarpeeksi hyvä. Tukevaa? Ei todellakaan! Kun seurustelee vakavasti ja aikoo tulevaisuudessakin seurustella saman ihmisen kanssa, on koulutuksien löytäminen vielä vaikeampaa, sillä silloin ei haluaisi lähteä kovin kauaksi toisen luota. Tampere ja Turku ovat siis poissuljettuja vaihtoehtoja, joskin erittäin houkuttelevia.

Muutto. Ei ainakaan enää kotiin! Mutta minne? Yritän saada parasta ystävääni muuttamaan kanssani yhteen edes kesäksi, syksyllä se aikoo lähteä Ruotsiin opiskelemaan..
(Sori kaikesta angstin määrästä, nyt loppui!)

Käytiin J:n kanssa pari viikkoa sitten Helsingissä juhlistamassa kiinalaista uutta vuotta. Tosin missattiin kaikki kulkueet ja ruokatori, mutta ilotulitukset nähtiin. Oli ne kyllä parin jäätyneen varpaan arvoiset!

Perjantaina onkin taas meidän oppilaskuntalaisten järjestämät bileet, vähän myöhäiset ystävänpäiväjuhlat! Dresskoodina sinkuille valkoista ja varatuille tummaa, ei kauheasti innosta mutta olkoot. Luvassa myös valotikkuja ja UV-valot joissa hehkua. Kiva päästä taas vähän juhlimaan:) Nyt kuitenkin vielä viimeiseen kokoukseen ennen juhlia!

Ps. Kynsiä tulossa taas kunhan saan ne kuvattua<3

dreams never come true without someone like you.

Lueskelin tuossa kaikkia erilaisia blogeja ja iski postausinnostus!

Tämä päivä on lähinnä mennyt buranan syömiseen ja sängyllä tuskassa pyörimiseen ärsyttävän vatsakrampin takia:( Jälleen kerran kuuluisat viimeiset sanat: mä en enää ikinä tee vatsalihaksia!! Onneksi buranan avulla tuli otettua sentään parin tunnin ylimääräset päikkärit:)

Yritin tehdä vähän koulutehtäviä, mutta ei sekään oikein onnistunut.. Noh, mikäs sen parempaa tekemistä kuin lueskella muiden blogeja ja ottaa turhantärkeitä fiilistelykuvia omaan blogiin?

 Kiva ylläri löytyi tänään klementiinipussista, kun olin laittamassa niitä tuohon astiaan. Pussin pohjalla oli nimittäin yksi ihan musta ja mätä homeinen klementiini, joka tietenkin oli saastuttanut puolet muista hedelmistä! Pari oli sentään vielä syömäkelpoisia, mutta enpähän enää osta valmiiksi pussitettuja hedelmiä.

fiilistelyä<3

Taas on tullut leikeltyä kaikkia kuvia lehdistä ja nyt pitäisi keksiä mihin ne laittaisi. Kalenteriin ei enää mahdu, joten seuraava projekti saattaa olla jonkintapainen inspiraatioseinä:)

Tässä nyt vielä ENSIMMÄINEN melkein naamakuva blogiini:D Piti ottaa ilo irti lumesta ja napata pari kuvaa kaverille joka on viimeiset pari kuukautta ollut nautiskelemassa Thaimaan lämmöstä. Onneksi enää 18 päivää, niin se tulee takaisin<3

Tämän vuoden joulukuu onkin täynnä kaikkia tärkeitä päivämääriä: 21. muru tulee takaisin Suomeen, 22. lähdetään perheen kanssa Nizzaan, 24. jouluaatto, 27. 20-vuotis synttärini:) ja tietenkin 31. uusi vuosi!
Valitettavasti on myös kaikkia ei niin kivoja päivämääriä esim. seuraava rokotuskerta ja päivä, jolloin J lähtee oman perheensä kanssa egyptiin kahdeksi viikoksi:( Tänä vuonna ei siis nähdä jouluna tai syntymäpäivänäni, eikä vaihdeta uutena vuotena keskiyöllä suudelmaa.. Mutta suunnittelimme viettävämme oman juhlan, jossa kaikki nämä missatut juhlapäivät yhdistyvät:) Ja tasapuolisuuden vuoksi on Thaimaahan lähtöni ajoitettu juuri J:n syntymäpäiväksi (mikä oli kyllä vahinko!). Ja kuulemma kun J täyttää 21 vuotta niin lähdemme kahdestaan Las Vegasiin:)

Anyway, olisi kiva löytää uusia blogeja seurattavaksi, joten jos uskallat, niin linkkaa oma tai kaverisi blogi tänne;) Kiitos!