need you more than I can take

Nyt on kyllä tainnut iskeä jokin talviväsymys.. Aamulla jo sängystä ylös pääseminen ja pukeminen tuntuu ylivoimaisen raskaalta koulutehtävistä ja autokoulusta puhumattakaan.. Mieli on ihan virkeä, mutta kroppa ei jaksaisi kulkea mukana. Nytkö siis pitäisi kaivaa ne kuuluisat D-vitamiinit esiin ja pistellä pilleriä poskeen? Kenties niin olisi parempi.

luminen Kauniainen

Matkan jälkeen on ehtinyt tapahtua taas vaikka mitä! Kouluhommia kaadettiin röykkiöittäin niskaan ja deadlinet laitettiin seurailemaan kuin mitkäkin velanperijät. Aikaa, kuin ei myöskään intoa, ole oikein ollut kirjoitella tänne. Kaikki Thaimaa kuvat odottavat karsituksi tulemista ja ostokset paikkaansa kaapista. Autokoulussa ravaan neljä kertaa viikossa, istun mukamas kuuntelemassa teoriaa kun oikeasti kuristan mielessäni takarivin pulisevat pissalissut mitä erilaisin keinoin. Ajotunnilla stögäilen kaikkiin mahdollisiin liikennevaloihin ja vikisen hermoni pilalle ajo-opettajan huutaessa. Se näyttää terrieriltä, ei sitä voi ottaa tosissaan.

J:n kanssa ei nähdä kauhean usein ja se ärsyttää. Kuitenkin yritetään päästä edes nukkumaan vierekkäin edes pari kertaa viikossa. J on ihana kun se kestää mun mielialavaihdoksia.

Kevät tarkoittaa monia asioita. Kevät tarkoittaa koulun loppumista, muuttoa pois Akatemialta, uuteen koulutukseen hakeutumista, kesätyöpaikan etsimistä. Ja miljoonittain torjutuksi tulemista. Pahimpia ovat ne työnantajat, jotka eivät vastaa hakemuksiin yhtään mitään ja hakija jää sormi suussa miettimään että menikö se hakemus koskaan perille vai ei? Olinko vain oikeasti niin paska ettei kukaan halunnut palkata minua?

Koulutus. Mikään ei kiinnosta, ja jos joku vähän kiinnostaa niin vanhemmat teilaavat sen koska se ei heidän mielestään ole tarpeeksi hyvä. Tukevaa? Ei todellakaan! Kun seurustelee vakavasti ja aikoo tulevaisuudessakin seurustella saman ihmisen kanssa, on koulutuksien löytäminen vielä vaikeampaa, sillä silloin ei haluaisi lähteä kovin kauaksi toisen luota. Tampere ja Turku ovat siis poissuljettuja vaihtoehtoja, joskin erittäin houkuttelevia.

Muutto. Ei ainakaan enää kotiin! Mutta minne? Yritän saada parasta ystävääni muuttamaan kanssani yhteen edes kesäksi, syksyllä se aikoo lähteä Ruotsiin opiskelemaan..
(Sori kaikesta angstin määrästä, nyt loppui!)

Käytiin J:n kanssa pari viikkoa sitten Helsingissä juhlistamassa kiinalaista uutta vuotta. Tosin missattiin kaikki kulkueet ja ruokatori, mutta ilotulitukset nähtiin. Oli ne kyllä parin jäätyneen varpaan arvoiset!

Perjantaina onkin taas meidän oppilaskuntalaisten järjestämät bileet, vähän myöhäiset ystävänpäiväjuhlat! Dresskoodina sinkuille valkoista ja varatuille tummaa, ei kauheasti innosta mutta olkoot. Luvassa myös valotikkuja ja UV-valot joissa hehkua. Kiva päästä taas vähän juhlimaan:) Nyt kuitenkin vielä viimeiseen kokoukseen ennen juhlia!

Ps. Kynsiä tulossa taas kunhan saan ne kuvattua<3