tiudiu

Anteeksi etten ole taaskaan saanut aikaiseksi kirjoitella tänne!! Henkilökohtaisesti syytän syksyn saapumista, vaikkakin syy on yksin minussa, laiska paiska on laiska paska vaikka voissa paistaisi (kiitos mielikuvasta!).. Nyt olen kuitenkin saanut otettua itseäni niskasta kiinni ja ravistellut oikein kunnolla, että nyt nainen ryhdistäydyt ja päivität vähän blogiasi. Tässä sitä nyt siis ollaan ja uudet kynnet pitäisi postata. Varoitus etukäteen, omistan harvinaisen surkean ja yhteistyöhaluttoman kameran joka haluaa pilata jokaisen kuvani.

Anyways, kävin eilen pikamanikyyrissä ja värjäyttämässä kulmani, vähän hemmottelua näin ankeuden keskelle. Noin puolituntia ennen kauneushoitolaan lähtemistä alkoi tehdä mieli jäätelöä, ja koska olin vanhemmillani käymässä niin pitihän sitä kerrankin käyttää tilaisuus jäätelön syömiseen hyväksi! Kaivoin siis pakastimesta Brysselin kinuski ja vohveli- jäätelöpaketin ja aloin innoissani sitä avaamaan kun RÄKS, kynsi katkesi.. Tosiaan just my luck!

Kynsiä koristaa nyt siis vaaleanpunaisella pohjalla kultaiset rusetit. Väri on oikeasti paljon kivempi kuin kuvassa, sillä ihana kamerani päätti muuttaa kuvan oudon kellertäväksi. kiitos niin mäkin sua!! Onneksi sentään rusetit onnistuivat paremmin kuin viime kerralla, jolloin ne lähinnä muistuttivat saksia..

Koulussa alkaa ensimmäinen jakso lähestyä loppuaan ja tajusin tosiaan viime viikolla että ainiin pitäisi ehkä aloitella kaikkien lopputehtävien kirjoittamista. Tehtyäni listan kaikista tekemättömistä tehtävistä sain aika kivan herätyksen: A4 täynnä tehtäviä joissa muun muassa siis kaksi opiskelupäiväkirjaa (joita olisi pitänyt kirjoitella kurssin aikana heh..), tieteellinen essee omasta oppimisesta, näytelmän suunnittelu ja vielä kaksi elokuva analyysiä. Seuraavat kaksi viikkoa menevätkin siis koulutöissä.. Lisäksi ilmottauduin hoitamaan meidän oppilaskuntalaisten järjestämiin Halloween juhliin valokuva taustan joka on itsessään aika urakka.
Plus ajattelin väsätä kaverilleni, joka lähti neljäksi kuukaudeksi Thaimaahan opettamaan lapsille englantia, pienen miss you much- paketin koti-ikävää lieventämään. Pakettia varten on jo hankittu aivan loistava kortti;)

Aloitin tuossa muuten toisenkin blogin kirjoittamisen (kun olen näin aktiivinen kirjoittaja hahaa..), johon päivitän lähinnä niitä kirjoituksia, joita teemme tunneilla, mutta myös omia runojani ja muita tekstejä. Jos kiinnostuit niin käy katsomassa: Lee miettii

Kiitos, anteeksi ja näkemiin! Lupaan kirjoitella enemmän :)

Kun apina palasi kouluun.

Nyt se on sitten todellista. Minä, takaisin opiskelemassa. Istumassa koulun penkillä silmät sikkuralla ja pää pyörällä kaikesta tulvivasta informaatiosta. Vaikkakaan kyseessä ei ole mikään ihan tavallinen tylsä koulu, vaan luovan kirjoittamisen opinnot, tuntuu silti hassulta palata koulumaailmaan. Uusiin ihmisiin on tullut jonkin verran jo tutustuttua, mutta kun käy monen ihmisen kanssa läpi täysin samanlaisen keskustelun (johon kuuluvat tietysti nimi, kotipaikkakunta ja syy Akatemiassa olemiseen) on vaikeaa muistaa lähestulkoon mitään juuri käydystä esittäytymisestä. Koulunkäynti itsessään ei vielä ole ollut kovin rankkaa, vaikka parilla pakollisella esittelyluennolla istuminen onkin ollut melkoises puuduttavaa. Vaikeinta on yrittää löytää se sisäinen rauha, joka pyrkii edesauttamaan tunneilla keskittymistä ja oikeasti opetuksen kuuntelua paikkojen ja ihmisten naamojen tutkailun sijasta. Tähän mennessä ei sisäistä rauhaa ole vielä näkynyt.

Hain kouluun jo hyvissä ajoin heti kun se oli mahdollista. Työstin monta viikkoa esseetekstiä, joka piti liittää hakemukseen. Sitten alkoi pitkä odotus: saisinko opiskelupaikkaa ja ennenkaikkea opiskelukämppää koulun tiloista. Pitkä ja stressaava odotus palkittiin, kun juuri kesäloman alussa postissa tuli hyväksymiskirje. En jäisikään yhteiskunnan hylkiöksi! Vielä ei kuitenkaan odotus ollut täysin ohi. Piti pinnistää viimeiset itsehillinnän rippeet ja odottaa elokuun loppuun asti päätöstä asunnosta. Ärräpäät, kipeät rystyset ja hermoitkut osottautuivat kuitenkin täysin turhiksi. Kaksi päivää ennen opintojen alkua sain vahvistuksen asunnosta. Sitten alkoi armoton tavaroiden rankkaus, mitä pitäisi ottaa mukaan ja mitä ei? Sunnuntai-iltana Akatemialle saapuessani olo oli epäuskoinen. Tännäkö minä oikeasti muutan opiskelemaan?

Huoneeni on oikein mukava. Neliömäärästä en tiedä, mutta liikkumatilaa on riittävästi ja kaappejakin kiitettävä määrä. Ikkunasta avautuu näkymä syksyiseen maisemaan pihakeinuineen ja lehtipuineen. Jaan eteisen ja vessan yhden toisen tytön kanssa ja tulemma mielestäni hyvin juttuun. Keittiö ja oleskelutila on yhteinen kerroksen asukkaiden kesken. Jääkaapissa minulla on oma hylly, jota yritän parhaani mukaan täyttää ruokatarvikkeilla. Välillä laiskuus kuitenkin iskee ja lounas korvaantuukin purkkiananaksella tai hapankorpuilla. Vielä jonakin päivänä olen vannonut että avaan kokkikirjat jotka toin mukanani ja tekeväni oikein herkullisen aterian. Ja jos ei kokkaus ala kiinnostamaan niin onhan minulla murunen joka opiskelee parhaillaan amiksen kokkilinjalla.

Tänään koulu alkaa 11.15 henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tekemisellä ja jatkuu sitten rehtorin puheella noin kahteen asti. Lisäksi suunnitelmana olisi kartoittaa kampuksella jossakin lymyilevä roskalava seka pyykkitupa ja kuntosali.

DUDE !

Täytyy sanoa, että todellakin kannatti ottaa nämä ripsienpidennykset! Aivan ihanat eikä enää tarvitse ripsarin kanssa suttailla aamuisin niin saa nukkua vähän pitempään :) Kynsistäkin tuli tosi hienot, en edes muistanut miten kivaa oli kun kynsissä oli geelivahvistukset. Yhteenvetona siis: olen toosi tyytyväinen :)

Ajattelin laittaa tänne kuvat ripsistäni ilman ripsiväriä, ripsivärin kanssa ja pidennysten kanssa, niin näkee miten suuri ero niissä on. Pidennysten kanssa ripset ovat huomattavasti tuuheammat ja pidemmät :) Näillä kelpaa räpsytellä! 

Ripsiä ei saa kastella 48 tuntiin pidennysten laittamisen jälkeen ja saunaa ja uimista pitää välttää, jotta liima ehtii kuivua kokonaan. Lisäksi pitäisi nukkua selällään ja silmien hierominen on kiellettyä. Nyt on mennyt reilusti yli 48 tuntia, mutten vieläkään ole oikein iskostanut päähäni että ripset kyllä pysyvät kiinni vaikka ne vähän kastuisivatkin suihkussa käydessä :D

Tässä vielä kynnet, which I absolutely adore!

Ruotsissa oli todella hauskaa! Oli ihana nähdä parasta kaveria pitkästä aikaa ja juteltavaa riitti niin että iltaisin ihan särki kasvojen lihaksia kaikesta nauramisesta ja puhumisesta. Kiertelimme kirpputoreilla ja vanhassa kaupungissa sekä kävimme kaverini "asuinseudulla" Tumbassa. Vaikka säätiedotus aluksi lupasikin kaatosadetta, niin sää oli hyvin lämmin ja aurinkoinen. Ostimme thairavintolasta ruokaa mukaan ja söimme puitossa. Samalla oppi syömään puikoilla, kun nälkä oli niin kova että oli pakko saada jotenkin ruokaa suuhun:D Aika meni kuitenkin aivan liian nopeasti ja pian olikin aika palata takaisin kotiin. Kävimme kuitenkin vielä adoptoimassa lentokentän turistikaupasta Papun ja Röllin ennen kuin hävisin passintarkastuksen syövereihin. Ikävä ehti tulla jo koneen noustessa :( Pitää yrittää järjestää aikaa toiselle visiitille elokuussa, vaikka olenkin sillon töissä.. Enää puolitoista viikkoa lomaa argh.

Anna mun olla syypää sun hymyyn

Aika on mennyt viime postauksen jälkeen oikeastaan.. Noh, en tiedä mihin, mutta jonnekkin se on kuitenkin valitettavasti hävinnyt. Loman alussa vannoin käyttäväni jokaisen edes hieman aurinkoisen päivän hyväksi ja syventäväni rusketustani asteittain, jotta voisin vielä pitkälle talveen ihailla maitokahvin väristä ihoani ennen rusketuksen haalistumista pois. Nyt kuitenkin sää on ollut mitä on, eikä ole kauheasti huvittanut/jaksanut juosta ulos kaikkien auringonotto välineiden kanssa yli pyyhkivien sadekuurojen välillä. Totuus nimittäin on se, että juuri kun on ajatellut menevänsä ulos nauttimaan lämmöstä ja saanut vaihdettua vaatteet ja rasvattua itsensä ja rakennettua täydellinen löhöilypaikka aurinkoon, taivas menee yhtäkkiä täysin pilveen ja jostain ilmestyy kauhean kylmä tuuli. Yritä siinä sitten hytistä bikineissä puolituntia parin auringonsäteen takia. Ja herranjestas, nyt on heinäkuu! Millon viimeksi heinäkuussa on ollut näin kylmä??

Kynsiä en ole oikein ihmeemmin jaksanut lakkailla, olen lähinnä yrittänyt pitää ne ehjinä tulevaa perjantaita varten. Tähän asti kaikki on mennyt hyvin, kaikki kynnet ovat vielä elossa, mutta päivien vähetessä jännitys kasvaa vain kokoajan suuremmaksi. Kyllä vielä ehtii viime metreillä jonnekkin sormet törkätä niin että kynsi taittuu ja katkeaa. Ja kyllä, olen nähnyt painajaisiakin asiasta :D Ne jotka nyt ajattelevat, että voi elämä kauhea haloo jostain kynsien katkeamisesta niin tämä on vain hetkellistä, normaalisti en ole näin vainoharhainen:) Perjantaina saan myös pitkään haluamani ripsienpidennykset ja sitten vielä koko kesän kohokohta: Ruotsiin parasta ystävääni katsomaan koko viikonlopuksi:)!

Tällä hetkellä kynnet näyttävät tältä, muttä täytynee ottaa lakat pois vielä ja laittaa jotakin vaaleaa ja kesäistä.

En ole oikeastaan koskaan "omistanut" lempiväriä (niinkuin en myöskään lempi näyttelijää tai bändiä), vaan mieluisin väri on aina vaihdellut kausittain pinkistä tummanpunaiseen ja niin edelleen. Jossakin vaiheessa kuitenkin huomasin mieltyneeni juuri turkoosiin ja sen tiettyihin sävyihin. Nykyään turkoosi onkin minun värini. Jos olen shoppailemassa ystäväni kanssa hän saattaa osoittaa jotakin korua tai vaatetta ja sanoa: "hei, toi on ihan sun värinen!" Turkoosi on mielestäni kesän väri. Se on tropiikin veden ja pilvettömän taivaan väri. Se on raikas ja kuitenkin lämmin. Ja näyttää hiton hyvältä ruskettuneen ihon kanssa!

Kesäisiä päiviä odotellessa... :)